Ville Kiiski, Semant.ai Maaliskuu 2026
Puolet suomalaisista nuorista suhtautuu maailman tulevaisuuteen pessimistisesti. Kaksi juuri julkaistua tutkimusta osoittaa, että sosiaalisen median algoritmit ovat yksi rakenteellinen syy: ne vääristävät nuorten maailmankuvaa, syrjäyttävät kansalaisyhteiskunnan ja tuottavat systeemistä turvattomuutta. Regulaatio tunnistaa ongelman, mutta ei rakenna vaihtoehtoa. Me Semantilla yritämme rakentaa sellaista.
10.3.2026 julkaistiin kaksi tutkimusta, jotka yhdessä muodostavat hätkähdyttävän kokonaiskuvan eurooppalaisten nuorten digitaalisesta todellisuudesta. Nuorisobarometri 2025 kertoo oireista. Sitran Algorithms and Democracy -raportti paljastaa mekanismin. Yhdessä ne todistavat sen, mitä monet meistä ovat pitkään epäilleet: nykyiset sosiaalisen median alustat eivät vain heijasta maailmaa, ne aktiivisesti vääristävät nuorten kokemusmaailmaa.
Kysymys ei ole enää siitä, onko ongelma todellinen. Kysymys on siitä, mitä nyt tehdään.
Oireet: paineet, pessimismi, turvattomuus
Nuorisobarometri 2025 tutki 2 312 suomalaista 15–29-vuotiasta nuorta. Tulokset ovat selkeitä.
Seitsemän kymmenestä nuoresta kokee paineita työn saamisesta. Puolet kokee paineita hyvältä näyttämisestä ja ulospäinsuuntautuneisuudesta. Tyytyväisyys elämään on laskenut edellisestä vuodesta. Ja maailman tulevaisuuteen pessimistisesti suhtautuvien osuus on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2021: 28 prosentista 50 prosenttiin.
Yli puolet vastaajista on huolissaan ilmastonmuutoksesta, mutta kolmasosa kokee syyllisyyttä siitä, ettei tee tarpeeksi. Näistä syyllisyyttä kokevista vain 13 prosenttia sanoo syyllisyyden johtaneen toimintaan. Loput kantavat taakkaa ilman kanavaa.
Turvattomuutta aiheuttavat eniten maailmanpoliittinen tilanne, yhteiskunnassa vallitsevat arvot ja asenteet sekä työn saaminen. Epävarmuus nuorten parissa näyttää systemaattisesti lisääntyneen.
Nämä eivät ole yksittäisiä ongelmia. Ne ovat kokonaiskuva sukupolvesta, joka haluaa toimia mutta kokee olevansa jumissa.
Mekanismi: algoritmit, jotka eivät kuuntele
Sitra tilasi The Behavioural Insights Teamilta ja Bondatalta laajan tutkimuksen siitä, millaista poliittista sisältöä 18–24-vuotiaat eurooppalaiset kohtaavat Instagramissa, TikTokissa ja X:ssä. Tutkimus kattoi Suomen, Ranskan ja Romanian.
Tulokset ovat merkittäviä.
Vahvan oikeistolainen sisältö dominoi nuorten syötteitä. 58 prosenttia kaikesta poliittisesti luokitellusta sisällöstä oli oikeistolaista, 26 prosenttia vasemmistolaista ja 16 prosenttia sentrististä.
Tämä dominanssi säilyi myös silloin, kun tutkimuksen testiprofiilit aktiivisesti signaloivat kiinnostusta vasemmistolaiseen sisältöön. Algoritmi ei kuunnellut.
Suomessa 44 prosenttia vasemmistoon identifioituvista nuorista koki, että heidän syötteensä vastasi heidän näkemyksiään erittäin huonosti. Oikeistoon identifioituvista vain 5 prosenttia koki samoin.
Valtaosa ongelmallisesta sisällöstä ei rikkonut alustojen yhteisösääntöjä. Sen sijaan syötteet olivat täynnä verifioimatonta, mielipidepohjaista materiaalia: 67 prosenttia kaikesta sisällöstä. Ei suoranaista valeuutisointia, vaan jotain vaikeammin torjuttavaa: jatkuvaa tunnekuormitusta ilman tiedollista pohjaa.
Viisi prosenttia poliittisesta sisällöstä oli selvästi tekoälyn tuottamaa. Deepfakeja poliitikoista, synteettisiä hahmoja jotka levittivät vihamielistä kommentaaria. Tämä kasvava trendi tulee kiihtymään.
Puolet nuorista raportoi pettymyksen, pelon, vihan tai surun tunteita kohdatessaan poliittista ja yhteiskunnallista keskustelua sosiaalisessa mediassa.
Sitran tutkijat käyttivät ilmiöstä suoraa termiä: enshittification. Alustojen systemaattinen laadun rapautuminen, kun käyttäjäkokemus uhrataan engagement-maksimoinnin ja monetisaation alttarille.
Rakenteellinen ongelma vaatii rakenteellisen vastauksen
EU:n Digital Services Act tunnistaa nämä algoritmisen manipuloinnin ilmiöt systeemisinä riskeinä. Se on tärkeä regulatorinen kehys. Mutta regulaatio yksin ei rakenna vaihtoehtoa. Se voi hidastaa rapautumista, muttei luoda uutta.
Tarvitaan infrastruktuuria. Eurooppalaista digitaalista infrastruktuuria, joka on suunniteltu lähtökohdiltaan toisin.
Tämä on se työ, jota me Semant.ai:ssa teemme. Rakennamme eurooppalaista sosiaalista mediaa, joka on suunniteltu lähtökohdiltaan toisin.
Emme rakenna uutta TikTokia eurooppalaisella liputuksella. Emme tee vähäkalorista versiota amerikkalaisesta alustasta. Rakennamme eurooppalaisen digitaalisen infrastruktuurin hybridielämälle: tilanteelle, jossa ihmiset, yhteisöt, tapahtumat ja paikalliset taloudet voivat toimia ilman, että amerikkalainen tai kiinalainen algoritmi omistaa kohtaamisen.
Käytännössä tämä tarkoittaa kolmea asiaa.
Ensimmäinen on käyttäjän todellinen kontrolli. Ei algoritmia, joka päättää puolestasi. Ei ennustamatonta syötettä, joka vaihtuu ilman selitystä. Sitran tutkimus osoitti, että käyttäjän engagement-signaalit eivät vaikuttaneet johdonmukaisesti siihen, mitä hänelle näytettiin. Meidän mallissamme käyttäjä itse määrittelee, mitä haluaa seurata ja keneltä haluaa kuulla. Se kuulostaa yksinkertaiselta, koska sitä se on. Nykyiset alustat ovat vain tehneet siitä mahdotonta.
Toinen on kansalaisyhteiskunnan palauttaminen digitaaliseen julkiseen tilaan. Meta on käytännössä sulkenut suuren osan kolmannesta sektorista ulos kanavistaan luokittelemalla järjestöjen viestinnän algoritmisesti poliittiseksi mainonnaksi. Tulos: juuri ne toimijat, joiden viesti on yhteiskunnallisesti arvokkain, ovat heikoimmassa asemassa digitaalisessa tilassa. Meidän opt-in-mallimme kääntää tämän: käyttäjä itse ilmoittaa haluavansa kuulla järjestöistä, paikallisista toimijoista ja yhteisöistä. Viesti ei ole ärsyttävä keskeytys vaan toivottu kutsu toimintaan.
Kolmas on fyysisen ja digitaalisen yhdistäminen tavalla, joka tuottaa toimijuutta. Nuorisobarometri osoittaa, että nuoret saavat tukea ihmissuhteistaan, eivät alustoilta. He haluavat toimia, mutta kokevat passiivisuuden syyllisyyttä. Ratkaisumme yhdistää digitaalisen yhteisön fyysisiin kohtaamisiin: taide, tapahtumat, paikallinen kansalaistoiminta. Alusta, joka ei korvaa ihmissuhteita vaan vahvistaa niitä.
Miksi juuri nyt
Ajoitus on poikkeuksellinen. USA:n muuttuminen arvaamattomaksi on pakottanut eurooppalaiset ajattelemaan digitaalista suvereniteettia uudella vakavuudella. EU:n regulaatiokehys on kypsässä vaiheessa. Dopamiinitaloutta vastustava liike voimistuu. Nyt meillä on empiiristä evidenssiä, joka kvantifioi ongelman entistä tarkemmin.
Kaksi tutkimusta, samana päivänä. Toinen mittaa oireet, toinen paljastaa mekanismin. Molemmat osoittavat samaan suuntaan: nykyinen rakenne on rikki, ja se vahingoittaa erityisesti niitä, joiden käsissä Euroopan tulevaisuus on.
Emme väitä sen olevan helppoa. Mutta ponnistelemisen arvoista se on aivan varmasti.
Semant.ai rakentaa eurooppalaista sosiaalista mediaa, jossa ihminen ei ole tuote vaan aktiivinen toimija. Ota yhteyttä, keskustellaan!
Lähteet: Nuorisobarometri 2025: ”Ihan paineissa.” Valtion nuorisoneuvosto, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Nuorisotutkimusseura. Julkaistu 10.3.2026. Algorithms and Democracy: How social media shapes young Europeans’ worldviews. Sitra, 2026. Julkaistu 10.3.2026.